James Ellroy: Hillikerin kirous. Elämäni naiset

Hillikerin kirousTätä kirjaa kauppasin kaverille luettavaksi sanomalla, että joskus kannattaa lukea sellaisiakin kirjoja joista ei pidä. En minä itsekään totaalisen vastenmielisiä kirjoja kahlaa läpi, mutta ärsyttävät kirjat herättävät usein enemmän ajatuksia kuin täydelliset taideteokset. James Ellroyn naistilitys Hillikerin kirous on kyllä sopivan ärsyttävä.

Ellroyn aiempi omaelämäkerrallinen kirja Muistoja pimeästä kertoi kirjailijan äidin murhaajan metsästyksestä. Ellroyn äiti murhattiin pojan ollessa 10-vuotias ja monet Ellroyn kirjailijanuran aihevalinnat, erityisesti Mustan Dahlian tarina juontuvat suoraan tästä karmivasta lapsuuden traumasta.

Muistoja pimeästä on minusta Ellroyn vaikuttavin kirja. Ei paras, tietenkään, mutta ihan eri tavalla koskettava kuin huumehöyryiset ja rankan väkivallan leimaamat kovapintaiset dekkaritarinat tai Alamaailma-trilogian raskaat poliittiset salaliittokuvaukset.

Siksi nappasin Hillikerin kirouksen kirjaston elämäkertahyllystä kobraakin nopeammin – en edes tiennyt koko kirjan olemassaolosta, vaikka jonkin verran seuraankin Ellroyn uraa. Kävin jopa katsomassa Ellroyn esiintymisen Akateemisessa kirjakaupassa pari vuotta sitten.

Oi jospa olisinkin lukenut Hillikerin kirouksen ennen Akateemisen visiittiä – tämäkin kirja oli ilmestynyt ja suomennettu tuolloin. Kirjassa Ellroy kertoo siitä kuinka hän saa kirjailijaesiintymisissään yleisön syömään kädestään ja samalla pokailee kiinnostavimpia muijia. Olisin ehkä arvioinut esiintymistä vähän eri silmin. Sori nyt vaan mister, mutta ei se nyt niin vakuuttavaa ollut. En olisi lähtenyt drinkille.

Mutta Hillikerin kirous. Se on Ellroyn omaelämäkerran jatko-osa, joka tällä kertaa keskittyy hänen naissuhteisiinsa. On tietysti ihan selvää, että selvittämätön äidin murha leimaa pojan ihmissuhteita ja etenkin naissuhteita aikuisuuteen asti, mutta kirjan alkuosa jatkaa turhankin pitkään ihan täsmälleen samoja latuja kuin Muistoja pimeästä.

Ellroyn kunniaksi on sanottava, että vaikka itseriittoisuus tihkuu kirjan joka sivulta, kaunistella hän ei yritä. Hillikerin kirous kertoo kusipäisestä tirkistelijästä, joka suhtautuu pakkomielteisesti naisiin. Ellroy fantasioi läpi vuosien tytöistä tai naisista jotka on tavannut kerran, uskoutuu naisasioissa ruotsalaisen mezzosopraanon julisteelle, uskoo sairastavansa terminaalivaiheen syöpää, runkkaa vaimonsa vieraiden läsnäollessa – ja etsii tietysti äitiään kaikista tapaamistaan naisista.

Hillikerin kirous on samanlaista lyhytlauseista, tiukkaa tekstiä kuin muutkin Ellroyn kirjat. Tyyli on tehokas, mutta myös pakahduttava. Turboahdettu teksti ahdistaa, vaikka kyseessä on epäilemättä tietoinen tyylikeino, joka sopii Ellroyn tylyyn tekstiin.

En pystynyt nukkumaan. Nukahtaminen pelotti. Kuvittelin, että saan kohtauksen ja putoan ikkunasta. Kuvittelin, että ammun itseni unissani. Hävitin talosta patruunat, mutta pelko ei hellittänyt. Etsin ulosteistani merkkejä noidutusta verestä. Otin veitsen, kaiversin haavan käsivarteen ja puristin syöpäsoluja pois. Pimensin verhoilla työhuoneen, istuin siellä yksin ja itkin.

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä Ellroy itse ajattelee elämästään. Maine ja rikkaus varmaan kompensoi, mutta ennen kaikkea Hillikerin kirous on surkea tarina rikkinäisestä miehestä.

Mainokset

One thought on “James Ellroy: Hillikerin kirous. Elämäni naiset

  1. Arvoisa Huonomuistinen Nainen

    Kyseinen kirja on hyllyssäni, mutta toistaiseksi lukematta. Suurena Ellroyn tuotannon ystävänä olin ja olen ajatellut syystä tuntemattomasta ”säästää” teosta ns. fiiliksellisesti oikeaan saumaan. Sauma ei ole vielä koittanut tai ratkennut. En tiedä miksi.
    Arvosteluja ja kommentointia olen lukenut ja kuullut, mukaan lukien tietenkin sinun, ja jostain syystä teokseen tarttuminen on venähtänyt. Ehkä ”Hilliker Curse” on iskenyt minuunkin lukupelon muodossa.
    Vanhoja irstaita miehiä, meitä riittää. James Ellroyta ei ihan joka kadun kulmaan. Kommentoin lisää kun opus on luettuna.
    Jään myös odottamaan seuraavaa bloggaamistasi.

    Ystävällisesti ja kiittäen

    K.A. Pirttilä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s