Ulli Lust: Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä

ulli_lust_kansiFacebook-sivuillani käytiin taannoin keskustelu, jossa päiviteltiin porukalla sitä, miten vaikea kirjastossa on joskus keksiä mitä haluaisi lukea. Ja ettei apua ainakaan kehtaa pyytää, ellei ole täsmäetsimässä jotain tiettyä kirjaa.

Ulli Lustin sarjakuvaromaanin sain tutun kirjastosedän suosituksesta yllättäen ja pyytämättä. Jatkossa pitää reippaana tyttönä kysyä ehdotuksia. En nimittäin olisi kannen perusteella tullut tarttuneeksi Lustin kirjaan.

Minulla on vähän epävakaa suhde sarjakuvaan. Skannaan säännöllisesti läpi kirjaston sarjakuvaromaanien hyllyn, mutta harvoin tulen lainanneeksi sieltä mitään. Periaatteessa en ole erityisen kiinnostunut koko genrestä – edellisen kerran muistan innostuneeni Joe Saccon Palestiinasta. Lustin kirja on aivan erityylinen, mutta samalla tavalla proosafriikille hyvä muistutus siitä, että kuvan yllätyksellisyydessä on puolensa.

Ulli Lust maha täynnä

En ihastunut Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä -kirjan piirrosjälkeen ihan heti, mutta tarina alkoi vetää alusta lähtien ja pian sen jälkeen piirrostyylikin miellyttää. Ja kun siihen tottui, tajusi, että Lustin piirrostapa on hurjan ilmeikäs: kirjassa on joitakin aivan mielettömän pysäyttäviä kuvia. Esimerkiksi ne, jotka ilman sanoja saavat samastumaan Ullin raivoon, nöyryytykseen tai pelkoon. Tai ne, joista tunnistaa heti niiden kuvaaman ihmistyypin; pomoaan nöyristelevän mielistelijän tai terveyskengissä kulkevan paksunilkkaisen katolilaismummon. Niitä oivalluksia hienoinkaan teksti ei olisi pystynyt rakentamaan.

Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä on Ulli Lustin omakohtainen tarina itävaltalaisen punkkaritytön henkkarittomasta ja rahattomasta tötöilystä 1980-luvun Italiassa. Reissun alussa mukana on ystävä, jonka kanssa polut välillä erkanevat ja sitten taas palaavat yhteen. Ulli hengaa asemilla ja puistoissa muiden kodittomien kanssa ja pummaa rahaa ruokaan. Aina väliin avuksi ilmestyy ystävällisiä sieluja, jotka tarjoavat ruokaa tai majapaikan, mutta ennemmin tai myöhemmin jokainen heistä odottaa saavansa seksiä palkkioksi avustaan.

Seksi vallankäytön välineenä on kirjan keskeinen teema, vaikka mukana on kevyempiäkin sävyjä:  kertomus nuoresta idealismista ja punk-asenteesta on hetkittäin hellyttävä ja nostalginen. Keskenkasvuinen teiniseikkailu kasvaa kuitenkin synkähköksi feministiseksi manifestiksi.

Ulli Lust miehiä

Italialaismiehet esitetään kirjassa melko ykskantaan sikoina, joille nainen on vain pala lihaa. Kirjassa on poliittinenkin ulottuvuus, sillä se kuvaa 1980-luvun Sisiliaa vain hetkeä ennen mafiaoikeudenkäyntien aaltoa.

Vaikka et ikinä lukisi sarjakuvaa, lue kuitenkin tämä.

Suomennos: Hannele Richert

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s