Kalle Kniivilä: Putinin väkeä. Venäjän hiljainen enemmistö

Putinin väkeäKalle Kniivilän Putinin väkeä yrittää vastata siihen kysymykseen, jota minäkin olen monissa kahvi- ja baarinpöydissä pohtinut: miten ihmeessä Vladimir Putin voi porskuttaa Venäjällä vuosi toisensa jälkeen? Mikä vaivaa kansalaisyhteiskuntaa Venäjällä: miksei tieto leviä, miksei hallinnolta vaadita enemmän?

Kalle Kniivilän kirja on pakkoluettavaa kaikille tästä samasta aiheesta samoilla foorumeilla jaaritelleille. Putinin väkeä on vetävästi kirjoitettu, monipuolinen katsaus tämän päivän Venäjään, mutta ei mikään syväluotaus aiheeseensa. Kirja pohjautuu haastatteluihin, jotka on tehty syksyllä 2013. Sen lopputulemat toiminevat edelleen nykyisessäkin tilanteessa, vaikka onkin kiinnostavaa nähdä, missä vaiheessa taloustilanteen heikkeneminen alkaa nakertaa Putinin kannatusta.

Kniivilä on Ruotsissa asuva, Venäjän kysymyksiin erikoistunut suomalaistoimittaja. Kniivilä työskenteli Moskovassa kirjeenvaihtajana Neuvostoliiton hajotessa. Tätä kirjaa varten hän on haastatellut eri puolilla maata asuvia tavallisia venäläisiä, mutta myös hallinnon avoimia arvostelijoita.

Kniivilä tarjoaa kirjassaan Putinin laajalle kannatukselle monia syitä. Monet niistä tukevat toisiaan.

Ensinnäkin: Sekasortoisen kapitalismiin siirtymiskauden jälkeen Putin on pystynyt tarjoamaan venäläisille vakaammat ja taloudellisesti vahvemmat olot: työstä maksetaan palkkaa ja elintaso on pitkään jatkanut nousuaan. Ihmisten tyytyväisyyden paraneminen sataa Putinin laariin, vaikka talous on vahvistunut öljyn hintakehityksen myötä, ei Putinin tekemisten ansiosta.

Toiseksi: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jo Boris Jeltsin rakensi epävakauden pelossa Venäjälle yhteiskuntajärjestelmän, joka perustui vallitsevan tilan säilyttämiselle, vahvalle johtajuudelle ja parlamentin vallan heikentämiselle. Putin on vain jatkanut ja entisestään vahvistanut hänelle suotuisaa systeemiä.

Kolmanneksi: Kun kommunistinen puolue menetti valtansa, Venäjällä ei enää ollut toimivaa komentojärjestelmää. Hallinnosta tuli ”sekava vyyhti sopimuksia, valtaryhmittymiä, juonia ja salaliittoja, jotka liittyivät toisiinsa niin monimutkaisilla tavoilla, ettei kukaan enää ollut selvillä siitä, mitä todella tapahtui.” Kun kukaan ei tiedä missä ja kenen toimesta päätökset tehdään, kansalaisyhteiskunta rampautuu tehokkaasti.

Neljänneksi: Putin on varmistanut, ettei hänellä ole varteenotettavia kilpailijoita. Kun uskottavaa vaihtoehtoa ei ole, politiikasta piittaamattomat ihmiset eivät viitsi aktivoitua yhteiskunnallisesti.

Viidenneksi: Tunnettu paha on parempi kuin tuntematon paha. Venäläiset ovat nähneet paljon huonoja johtajia, ja yleinen asenne valtaapitäviä kohtaan on vähintäänkin kyyninen. ”Putinista sentään tiedetään, mikä hän on miehiään.” ”Hänet ainakin tunnetaan, tiedetään mitä häneltä voi odottaa. Muutenhan ei tiedä mitä voi sattua, ehkä asiat kääntyvät huonompaan päin.”

Kuudenneksi: Putin hallitsee kaikkea julkista keskustelua. Tv-kanavat on valjastettu valtion propagandakoneistoksi, sananvapautta on rajoitettu niin paljon että melkein mistä tahansa nettikirjoittelusta saattaa joutua vankilaan.

Seitsemänneksi: Valtaapitävät tietävät, että sen suurin uhka on järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta. Sen syntymistä estetään kaikin tavoin. Kun media on talutusnuorassa ja sosiaalista mediaakin voidaan hallita pelotteiden ja trollien avulla, syylliset ongelmiin löytyvät valtaapitävien kannalta sopivista ryhmistä. Putinin hyökkäykset homoja kohtaan ovat hyvä esimerkki, ja tutkimusten mukaan venäläisten enemmistö kannattaa Putinin linjaa. Lännen kritiikki vain vahvistaa venäläisten käsitystä, Kniivilä sanoo.

Kniivilä ei ota kirjassaan kantaa siihen, mitkä Putinin kannatuksen syistä ovat merkittävimpiä, saati siihen, mitä pitäisi tapahtua, että äänestäjät alkaisivat vakavasti kyseenalaistaa hänen johtajuuttaan. Ne ovat ehkä liian vaikeita ellei mahdottomia kysymyksiä, mutta siihen tällaisen kirjan pitäisi minusta ottaa kantaa. Kniivilä on toimittaja, eikä hänen tarvitse vetäytyä tutkijoille niin tyypillisen ”aineiston perusteella on mahdotonta ottaa kantaa” -jargonin taakse.

Joka tapauksessa on selvää, että tilanne ei voi jatkua nykyisellään kovin kauan.

Nykyjärjestelmän pitäminen ennallaan ikuisesti on mahdotonta, koska poliittisen tasapainon säilyttäminen ja hallitsevien ryhmien intressien tasapainottaminen vaatii yhä enemmän rahaa, jota ei ole. Rahaa tarvitaan väestön pitämiseksi tyytyväisenä ja rauhallisena, mutta myös, ja ehkä ennen kaikkea, poliittisen koneiston ohjaamiseen ja voitelemiseen kaikilla tasoilla. Vaikka rahavirta ei ehtyisikään, vaikuttaa todennäköiseltä, että nykyinen propagandan ja varovaisen valikoivasti käytettyjen sortotoimenpiteiden yhdistelmä ei jatkossa enää riitä.

Venäläisen politiikan tutkijan Vladimir Gelmanin mukaan Venäjä on institutionaalisessa loukussa: tasapainotilassa, jossa järjestelmä toimii tehottomasti, mutta sen muuttaminen ei ole kenenkään tärkeän toimijan intresseissä. Gelmanin mielestä Venäjän vaihtoehtoina ovat se, ettei mikään muutu ja kehitys lamaantuu, kurin kiristäminen entisestään, valtakoneiston romahtaminen tai hiipivä demokratisointi.

Kiinnostavaa on, ettei demokratisointi ole venäläisten toivelistalla kovin korkealla. Riippumattomana pidetyn tutkimuslaitos Levadan selvityksen mukaan selvä enemmistö venäläisistä on sitä mieltä, että Venäjällä on tarpeeksi vapautta. 17 prosentin mielestä vapautta on liikaa, ja vain 15 prosenttia toivoisi sitä lisää. Tämä on hyvä muistutus siitä, että asiat näyttävät eri näkökulmista ihan toisenlaisilta.

Helppohan meidän lännessä on sanoa, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat ilman muuta kunnon palkkaa tärkeämpiä, kun meidän ei ole koskaan tarvinnut niiden kahden väliltä valita. Mutta mitähän minä itse sanoisin, jos joutuisin valitsemaan, haluanko saada potkut ilman mahdollisuutta uuteen työpaikkaan, vai teenkö niin kuin uusi pomo sanoo ja jätän kriittiset kysymykset väliin vallanpitäjistä kirjoittaessani? Asuntolaina on maksettava. Niin on venäläistenkin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s