Anne B. Radge: Aion tehdä sinut onnelliseksi

Aion tehdä sinut onnelliseksiAion tehdä sinut onnelliseksi pääsi yllättämään. Anne B. Radge oli minulle ihan tuntematon nimi, nappasin kirjan vain summanmutikassa matkaan kirjaston hyllystä. Jälkikäteen kyllä tajusin naisen kehutun Berliininpoppelit-triologian kirjoittajaksi. Aion tehdä sinut onnelliseksi -kirja määriteltiin sen takakannessa (inhalla termillä) lukuromaaniksi, joten ajattelin, että lukaisen raskaampien kirjojen välissä nopsaan jotain kepeää.

Mutta ei tämäkään ole kepeä. Tarina kyllä soljuu lukuromaanimaisen suorasanaisena ja selkeänä, eli mitään suuria hienouksia tekstistä on turha hakea. Mutta Aion tehdä sinut onnelliseksi kasvaa aivan varkain 60-lukulaisesta naapurustotarinasta kipeäksi ihmis(suhde)kuvaukseksi.

Kirja sijoittuu juuri valmistuneeseen trondheimilaiseen kerrostaloon, ja sen tapahtumat tapahtuvat lähes kokonaan tuon yhden talon seinien sisäpuolella. Jokainen luku kertoo yhden asukkaan tarinaa, mutta myös kokonaiskuva täydentyy luku luvulta. Radge rakentaa 60-lukulaista ajankuvaa hienosti jokapäiväisten asioiden kautta: ruokien, musiikin, kodinkoneiden. Talon miehet käyvät töissä, naiset pitävät kodin kunnossa, kotitöitä tehdään röökin kärytessä. Penniä pitää vielä vähän venyttää, mutta elintaso on huimassa nousussa. Kaikki katsovat telkkaria ainakin kylässä, pölynimurikauppias kiertää jo ovilla.

Sen ainoan kerran kun äiti ja isä olivat käyneet kylässä, äiti ei ollut vetänyt pönttöä käytyään vessassa; kun oli tottunut ulkohuussiin, riitti kun laski kannen.
Holger kertoi sen vietyään heidät junalle. Holger nauroi makeasti, mutta hänen teki mieli itkeä. Ei ollut tarkoitus, että tyttärellä olisi paremmat oltavat kuin vanhemmilla.

Ensimmäisten kertojahahmojen murheet ovat pieniä – ne kiertävät naapureiden jättämien mutaisten kengänjälkien tai rahapulan ympärillä – mutta sitten Radgen henkilöiden ongelmat alkavat synkentyä. Väkivaltaiset aviomiehet, pelokkaat ja kaltoinkohdellut lapset, yksinäisyys, lapsettomuus, synnytyksen jälkeinen masennus.

Astrid tarttui Geiriä kädestä ja talutti hänet kylpyhuoneeseen, nosti kylpyammeen suihkupäähän ja riisui häneltä loput vaatteet, yritti olla itkemättä nähdessään pienen laihan pojanvartalon, joka seisoi vapisevana hänen edessään kylkiluut töröllä ja poski punaisena.

Se siitä kepeästä lukuromaanista.

Mutta ei Aion tehdä sinut onnelliseksi ole myöskään pelkkää kurjuuden maksimointia. Radgen tekstissä on paljon sarkasmia ja karunlaista huumoria, mutta myös lämpöä. Vaikka moni kertoja on yksinäinen tai liukumassa erilleen puolisostaan, mukana on myös kauniita parisuhdekuvauksia. Lukukokemus riippuu uskoakseni paljolti siitä millaisessa elämäntilanteessa ja millaisissa fiiliksissä tämän kirjan lukee.

Kirjan alkuvaiheessa pidin erityisesti siitä hyväksyvästä katseesta, jolla Radge kuvaa norjalaisfrouviaan. Ei elämän aina tarvitse olla niin hohdokasta, jos itse kokee oman roolinsa mielekkääksi ja paikkansa oikeaksi. Silti minulle tämä kirja kasvatti arvoaan loppua kohden, kun sen kierrokset lisääntyvät ja sävy tummeni. Aion tehdä sinut onnelliseksi päättyy aivan erilaisena kirjana kuin millaisena se ensimmäiset satasensa etenee. Jännä taktiikka Radgelta, ja toimi ainakin minulle.

Hän meni vauvan luo ja nosti sen ylös, piti lasta rintaansa vasten, siveli untuvaista päälakea, Kosketti ihoa huulillaan. Niin äidit tekivät, ja nyt hänkin oli tehnyt sen; nyt hän voisi laskea vauvan takaisin sohvalle.

Suomentanut Katriina Huttunen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s