Ryan Gattis: Vihan kadut

Vihan kadutNe tyypit, jotka ovat jättäneet huudin taakseen, eivät lapsena leikkineet kadulla muiden kanssa. Siksi he eivät ymmärrä ja heille on turha edes selittää, miten hyvältä ja vahvalta tuntuu olla veljien seurassa ja tehdä, mitä haluaa. Tällainen päivä on unelmien täyttymys. Tällaista ei oikeasti tapahdu. Paitsi tänään.

Ryan Gattisin Vihan kadut on pakahduttava kirja. Se on raaka, se on karu, se on lohduton. Mutta on siinä karheaa kauneuttakin.

Vihan kadut kertoo Los Angelesista Rodney King -oikeudenkäyntiä seuranneiden mellakoiden kuudesta päivästä. Kirjan kertojat todistavat tapahtumia eri näkökulmista: he ovat jengiläisiä, huumediilereitä, huudeilla asuvia kunnollisia korealaisia, pahoja poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia.

Moniääninen kertojuus on nykyisin paljon käytetty tyylilaji, mutta Vihan kaduissa se osuu kerrankin täysin kohdilleen. Muutaman päivän ajaksi leimahtanut väkivalta ja tuhovietti saa selityksensä, melkeinpä oikeutuksensa. On helppo ymmärtää, miten mellakat saivat alkunsa ja mikä niitä piti liekeissä.

Oivallus on kuin sähköisku. Tältä tuntuu epäoikeudenmukaisuus. Se on inhon ja raivon sekaista avuttomuudentunnetta, kun turhaan odottaa toisen tulevan järkiinsä. Sitä, että rukoilee konstaapelin tajuavan, miten mielipuolisen typerästi hän käyttäytyy, koska jos hän tajuaisi asian, hän irrottaisi varmasi minut käsiraudoista, jolloin voisimme auttaa ihmisiä ja pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.

Rasistisen, rikkaan ja köyhän välistä eroa alleviivaavan Los Angelesin kaduilla partioivasta porukasta on vaikea sanoa, kuka on tarinan pahis ja kuka hyvis. Poliisi haluaa rokottaa roskasakkia lyömällä niin lujaa, että haavat eivät hetkessä parannu. 16-vuotias jengityttö kostaa jengiin kuulumattoman veljensä murhan listimällä tämän tappajat, itsensä ikäiset pojat.

Moni haluaisi päästä pois, jengisotien ulottumattomiin. Osalle jengi on kaikki kaikessa.

Klikki ei ole luotiliivi, se on perhe.

Vihan kadut on hengästyttävä tarina kaaoksesta. Ihmisistä, jotka hyödyntävät sitä. Ja niistä, jotka yrittävät pelastaa sen mitä pelastettavissa on, mutta joutuvat kyseenalaistamaan ponnistelujensa järkevyyttä.

Silloin alkaa miettiä, minkä takia pelasti pojan hengen joskus monta elinikää sitten. Löysikö poika uuden elämän ja paremman tulevaisuuden? Ei. Silloin ymmärtää, että on hankkinut pojalle vain muutaman lisäpäivän helvetissä. Siinä kaikki. On vain pitkittänyt hänen kärsimystään. Ja miltä se tuntuu?

Ryan Gattis on tehnyt paljon jalkatyötä Los Angelesin jengiläisten parissa kerätessään aineistoa kirjaansa. Se näkyy tietynlaisena sympatiana jengiläisten altavastaaja-asemaa ja ja keskinäistä solidaarisuutta kohtaan, mutta ei Gattis millään tavalla glorifioi jengiläisten väkivaltaa.

Jos hän jotain romantisoi, niin niiden ihmisten moraalista selkärankaa, jotka sinnittelevät elämäänsä huudeilla, mutta pysyttelevät jengien ulkopuolella. Ja tietysti kaupunkia itseään. Sillä tuntuu olevan oma sielu.

Myös Los Angelesilla on moottori, joka ei voi sammua. Se selviytyy mistä tahansa ja jatkaa taivaltaan liekkien läpi, ja kun se pääsee niiden läpi, se on särkynyt ja kaunis ja soi. 

Reader, why did I marry him? –blogin Omppu kirjoitti tästä romaanista hyvän postauksen, joka tekee intensiivisyydessään kirjalle paremmin oikeutta.

Suomentanut Ilkka Salmenpohja

Mainokset

2 thoughts on “Ryan Gattis: Vihan kadut

  1. Moi,

    Löysin blogisi vasta nyt, kun olit kommentoinut Ylen sivulle siihen kirjapiirijuttuun. Aloin tutkia, että mistä olet viime aikoina kirjoitellut ja löytyi tämä Ryan Gattisin kirja, joka on kaikessa väkivaltaisuudessaan ihan mieletön teos. Suorastaan vähän hävetti, että innostuin niin paljon, mutta tässä kirjassa väkivallan kuvaus on jotain ihan muuta kun yleensä, koska se yhteiskunnallinen puoli on niin vahva.

    Kiitos blogini maininnasta.

    Otan blogisi seurantaan. 😀

    1. Se sun blogaus oli vaikuttavimpia mitä olen lukenut. Ja just tällaiselle kirjalle sellainen heittäytyminen sopii.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s