Raimo Pesonen: Rakentaja

Disclaimer heti kärkeen: Rakentajan kirjoittaja Raimo Pesonen on hyvä ystäväni ja tämä kirja on saatu lahjaksi. Yhtään ylisanaa ei ole silti luvassa, ehkä jopa päinvastoin.

Mutta onhan tämä ihan perkeleen hyvä kirja.

Puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen jälkeen fontin koko muuttuu kortissa pienemmäksi, siinä kohtaa missä minun kerrotaan työskentelevän oman toiminimeni lukuun. Sellaista on graafinen suunnittelu silloin kun pieneen tilaan pitää mahduttaa paljon tietoa, saavuttaa samalla asiakkaan luottamus yhdellä silmäyksellä ja toimia vielä bisnesympäristössä, jossa ainoastaan viimeiseen saakka hallitusti toteutettu ulkoistaminen takaa yritykselle riittävän dynaamisuuden ja reagointikyvyn.

Romaanin kertoja on rakennustyömaiden kohdevastaavana työskentelevä Liikanen. Vakiintuneessa avioliitossa elävä ja paskamaiseen työhönsä aivan riittävällä vakavuudella suhtautuva perheenisä, jonka palapeli alkaa kuitenkin hajota osa kerrallaan. Vaimo kyllästyy Liikasen haluttomuuteen, pitkään vaalittu oma rakennusprojekti päättyy katastrofiin, asuntokohde murenee käsiin ja asiakkaat kapinoivat.

Kutsukoot minua suoraan selän takana huijariksi, itsensä he minussa vain tunnistavat. Juorutkoot sydämensä kyllyydestä pihamaalla ja viestiketjuissaan sillä aikaa kun minä paikkaan heidän rosoreunaisiksi revenneitä unelmiaan, niitä hauraita, liian suuriksi puhallettuja ja nopeasti puhki kuluneita, joiden suhteen he ovat itse sokeita. Voivotelkoot totuuden jälkeistä aikaa ja kaivatkoot takaisin entiseen totuutta edeltävään aikaansa.

Rakentaja on humoristisimmillaan kuvatessaan rakennusbisneksen surkuhupaisia kiemuroita. Nykypäivän Suomessa kukaan ei ole voinut välttyä kertomuksista hutiloiden toteutetuista rakennuskohteista, loppumattomasta vastuun välttelystä ja urbaanilegendojen asemaan ehtineistä selityksistä siitä miksi virhe ei ole virhe.

Vaikka maan rakentamisen tapa saattaa kaikessa absurdiudessaan naurattaa, niin yksilötasolla homekodeissa ja muissa vakavissa rakentamisen ongelmissa kyse on kuitenkin aina valtavasta henkilökohtaisesta kriisistä.

Samalla tavalla Rakentaja on salavihkaa kaikissa ulottuvuuksissaan haudanvakava romaani. Se on viiltävä ihmissuhdetarina, satiirinen työelämän kuvaus ja terävä yhteiskunnallinen analyysi. Minuun suurimman vaikutuksen teki näistä viimeksimainittu ominaisuus.

Pesonen tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja pamfletistina, ja se näkyy Rakentajassa.  Samalla aatteellisella laidalla kun ollaan, niin se sopii minulle. Joku muu saattaa kokea Pesosen tekstin provokaationa.

Ideologia on näkynyt Pesosen aiemmissakin kirjoissa, mutta Rakentajassa ääni on varmempi ja painokkaampi kuin ennen.

Jos ihmiset lakkaavat uskomasta siihen, että heidän kannattaa käyttää perintöjensä lisäksi vuosikymmenien palkkansa ostaakseen meidän rakentamamme talo, eivätkö he ala samalla epäillä koko rakennusteollisuutta ja asuntolainojen suuruuden järkevyyttä ja pankkeja, joilta valtiotkin on huijattu rahansa lainaamaan ja jotka on sen lisäksi aika ajoin pelastettava verovaroilla – ja lopulta he epäilevät koko rahajärjestelmä, markkinoiden erehtymättömyyttä, talouden luonnonlainomaisuutta, jolla se on nostettu jumaluuden asemaan, koska johonkin on ihmisen uskottava.

Rakentajasta on kirjoittanut myös ainakin Arja Kulttuuri kukoistaa -blogissa.