Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan

Tykkään elää vaarallisesti. Riku Korhonen kuulemma niittaa tuoreessa Grantassa nimeltä mainiten romaanejaan väärin käsitelleitä kriitikoita ja bloggareita. Ei sitä koskaan tiedä, vaikka Korhonen löytäisi itseään googlaamalla myös Huonomuistisen naisen blogiin. Riku Korhosen esikoisteos Kahden ja yhden yön tarinoita oli minusta mahtava. Sen jälkeen olen lukenut kaikki Korhosen kirjat ja enemmän tai vähemmän pitänyt niistä, mutta … More Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan

Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet / Mustasuon mysteeri / Seitsemäs vieras

Mmmmmm. Miten tyydyttävää onkaan lukea kokonainen trilogia yhdessä illassa! Luulen, että useimmat meistä intohimolukijoista rakastavat sitä tunnetta, kun kirja vetää mukaansa. Lukeminen on hienointa silloin, kun tarinan saa luettua kerralla loppuun. Ilman keskeytyksiä. Minulle tällainen häiriintymätön lukeminen on nykyään harvinaista. Siksi ihmettelen – taas kerran – miksi sarjakuvaromaanit eivät vain tule mieleen kun etsin luettavaa. … More Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet / Mustasuon mysteeri / Seitsemäs vieras

Karo Hämäläinen: Yksin

Huomasin viime viikolla veljeni autossa äänikirjan Karo Hämäläisen Paavo Nurmi -romaanista Yksin, ja oikein ahdistuin: tuota on varmaan hirveää kuunnella! Hätkähdin itsekin vahvaa reaktiotani. Tavallaan se on myös outo, koska lukiessani olin kirjasta vaikuttunut. (Lukemisesta on nyt kulunut aikaa, sehän oli jo kesälomalla viime vuonna.) Mutta pakko on sanoa, etten oikein tiedä mitä tästä romaanista ajatella. Karo Hämäläinen kirjoittaa … More Karo Hämäläinen: Yksin

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu

Kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Hän puristaa kiväärin viileää perää ja tuntee liukuvansa omalle paikalleen maailmassa. Tämä on paikka, jota hän on etsinyt aina. On surullista, että hän saa nauttia siitä vain hetken, mutta onnellista, että hän löytää sen nyt. Elina Hirvosen Kun aika loppuu on kirja, jonka lukemista odotin kauan (tämänkin ostin äidille, mutta annoin … More Elina Hirvonen: Kun aika loppuu

Delphine de Vigan: Yötä ei voi vastustaa

Jännä. Jos mielipiteeni kirjoista ja elokuvista menee yleensä jonkun kanssa hyvin yksiin, niin oletan että tämä on jatkossakin varma tae siitä, että tykkään kaikista samoista teoksista kyseisen ihmisen kanssa. Ei se aina niin mene. Tätä kirjaa suositteli kirjastossa ystäväni, jonka lukusuosituksiin olen tottunut luottamaan. Sen verran henkilökohtainen tämän romaanin käsittelytapa on, että ystäväkin kirjaa suositellessaan mainitsi … More Delphine de Vigan: Yötä ei voi vastustaa

Tommi Kinnunen: Lopotti

Tommi Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys on ollut parasta lukemaani vuosiin. Siksi Lopottiin tarttuminen oikein hirvitti: uskoin pettyväni. Pakko se oli silti ostaa heti ilmestymisensä aikaan. Koska meille ei kuulemma mahdu kirjoja, ostin kirjan äidille tervetuliaislahjaksi uuteen Helsingin-kotiin. Vilautin äidille lahjakirjaa ja vein sen samantien mukanani luettavaksi. Lopotin lukemisesta on siis jo kuukausia aikaa (ja äitikin on … More Tommi Kinnunen: Lopotti

David Lagercrantz: Se mikä ei tapa

Kustantaja värväsi ruotsalaisen David Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa maanmiehensä Stieg Larsson -vainaan postuumisti julkaistulle ja huikeaksi sukseeksi osoittautuneelle Millennium-trilogialle. Kuulostaa lähtökohtaisesti surkealta idealta. En ole perehtynyt kuvioon tarkemmin, joten en tiedä millaista kuohuntaa Millennium-jatko on aiheuttanut. En siis ota minkäänlaista moraalista kantaa siihen, mikä oikeus Lagercrantzilla on jatkaa Lisbeth Salanderin ja Mikael Blomkvistin tarinaa. Sanon vain, … More David Lagercrantz: Se mikä ei tapa

Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Tämän blogin luonteeseen sopii hyvin se, että luin Tommi Kinnusen ylistetyn esikoisromaanin Neljäntienristeyksen hurjasti jälkijunassa, vaikka kohkaus kirjan ympärillä oli sellainen, että tarkoitus oli tarttua tähän paljon aiemmin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan: tämä on paras tänä vuonna lukemani kirja, vaikka niitä hyviä on monta muutakin. Neljäntienristeys kertoo neljän eri kertojan kautta yhden perheen tarinaa. … More Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

Muistin Moskovan neuvottelut, vodkan, konjakin, sillivoileivät. Paksut sikarit, upottavat nojatuolit. Karttalehtiä, muistioita, rahisevia papereita. Stalinin nihkeän käden. Mitä tekemistä kaikilla tyhjillä sanoilla ja väkinäisellä kohteliaisuudella oli palavan kylän, pakenevien ihmisten ja lumisen, aution tien kanssa? JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään on hieno, hieno romaani talvisodasta. Sen rintamakuvaukset ovat vertaistaan vailla, ja kaunokirjallisuudessa se tuo sodan … More JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään