Niin me olimme entistä enemmän hiljaa, ja meille jäivät vain kivuliaat, hätääntyneet ruumiit, jotka etsivät toisiaan ja toisesta itseään sitä epätoivoisemmin, mitä harvemmaksi sanat kävivät. Silti kaikki jäi koko ajan vajaaksi. Jano jäi, nälkä jäi, ja ne vaativat aina vain enemmän, vaikka tiesimme, ettei vaatimusta ollut mahdollista täyttää. Huippua. Sari Pullisen Kohta kaikki alkaa oli … More Sari Pullinen: Kohta kaikki alkaa
Poikani itki. Minä olin vaiti. Minulle tuli hätä, pelkäsin, etten saa sanottua enää koskaan mitään. Vaimoni odotti, että puhkeaisin puhumaan. Hän odotti ihmettä kuin Jeesus, joka on laskenut siunaavan kätensä mykän päälle. Mutta ihmettä ei tapahtunut. Vaimoni kääntyi, meni makuuhuoneeseen, sitten pojan huoneeseen, ja pakkasi heidän tavaransa. Aki Ollikaisen Mustassa sadussa on kaksi toisiinsa linkittyvää … More Aki Ollikainen: Musta satu
Tykkään Turkka Hautalan tekstistä. Hautala kirjoittaa rytmikästä, napakkaa tekstiä, jonka kauneus kasvaa huomaamatta rivien väleistä. Hautalan ei tarvitse alleviivata eikä selittää. Hänen tekstinsä tavoittaa vaivatta puhutun kielen rytmin. Turkka Hautalan esikoisromaani Salo oli täysosuma. Siihen nähden novellikokoelma Kansalliskirja ei onnistu yhtä hyvin. Kansalliskirjan novellien kieli on yhtä hienoa kuin Hautalan Salossa, ellei hienompaa. Novellit ovat … More Turkka Hautala: Kansalliskirja
Miranda Julysta kohkataan nyt joka paikassa. Kyseessä on taas yksi näistä lannistavan monilahjakkaista ihmisistä – July on ohjaaja, käsikirjoittaja, muusikko, kirjailija, whatnot. Kun törmäsin vakuuttavaan ylistykseen Julysta kirjailijana, menin heti tutkimaan kirjaston nettisivuja ja varasin The First Bad Manin. Tuossa vaiheessa Julylta ei löytynyt suomennettuja teoksia, mutta nyt huomasin että Siltala on juuri mennyt julkaisemaan … More Miranda July: The First Bad Man
Eilispäivän kirjat: huonomuistisen naisen tajunnanvirtaa 