I had experienced absolute freedom – I had felt that my body was without boundaries, limitless; that pain didn’t matter, that nothing mattered at all – and it all intoxicated me. I was drunk from the overwhelming energy that I’d received. That was the moment I knew that I had found my medium. No painting, … More Marina Abramović ja James Kaplan: Walk through walls. A memoir
olen yksin vihaan ruumistani se synnytti jotakin mikä kuoli se ei pystynyt pitämään sinua hengissä olen yksin halveksin ruumistani halveksin lihaani haluan upottaa veitseni lihaani rangaista lihaani Nyt on intensiivistä. Naja Marie Aidtin kirja Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin kertoo kirjailijan pojan tapaturmaisesta kuolemasta. Carl oli kuollessaan 25-vuotias. Nimensä mukaan ”ystävällinen … More Naja Marie Aidt: Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin. Carlin kirja
Hupsista. Huonomuistisen naisen blogin tarkoitus oli olla paikka, johon kirjaan nopsasti lukemisen jälkeen päällimmäiset mielikuvat kirjoista. Juuri siitä syystä, etten muuten muista niistä mitään sitten enää jälkeenpäin. Nyt, kun pitkän tauon jälkeen ajattelin tehdä tällä viikolla järjestettävien kirjamessujen kunniaksi kirjapostauksen, ainoa kirja josta minulla oli valmiiksi kirjoitetut muistiinpanot on luettu kesälomalla. Ei tämän vuoden kesällä, … More Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä
Anni Kytömäki on niitä kirjailijoita, joita haluaisin rakastaa ihan estoitta. Kytömäen esikoinen Kultarinta > oli mieletön rakkaudenylistys metsälle. Sitä kehuttiin monessa kritiikissä ja blogipostauksessa luontokirjaksi, johon on helppo ihastua sellaisenkin, joka ei normaalisti pidä romaanien luontokuvauksista. Se pitää tosiaankin paikkansa. Kultarinta on oikeastaan häpeämättömän romanttinen kuvaus metsän ja karhun myyttisestä yhteydestä, mutta niin upeasti kirjoitettu, … More Anni Kytömäki: Kivitasku
Halusin kirjoittaa kerrankin kirjamessuista. Kun blogini ei-niin-tarkoin-harkittu konsepti eli lukupiirimäinen kirjafiilistely ei siihen muuten kovin hyvin taivu, niin yhdistän pienellä aasinsillalla messut moneen kertaan harkitsemaani lastenkirjapostaukseen. Meidän kolmihenkisen perheemme – johon kuuluu kaksi aikuista ja yksi lapsi – ylivoimainen yhteinen kirjasuosikki ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjat. Lapsi tykkää kovasti Veera-kirjoista ja me kaikki kolme … More Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu -kirjat
Huh huh. Huh huuuuuh. Tunnen itseni vanhaksi. Ja kyllähän minä olen vanha, ainakin tässä Rakkaus niinku -kontekstissa. Mutta olen tosi iloinen että luin tämän kirjan. Johannes Ekholmin Rakkaus niinku on varsinainen metakirjoittamisen ja tyylikokeilujen sekamelska. Olin alkuun ihan pöyristynyt: tämä on kamalaa! Ja oli se, tavallaan. En voi sanoa nauttineeni tämän romaanin lukemisesta, mutta sivu … More Johannes Ekholm: Rakkaus niinku
Hautajaisten jälkeen palasin Cambridgeen. En saanut unta. Ajelin usein ympäriinsä. Katselin auringonlaskua ja auringonnousua ja aurinkoa siinä välillä. Katsoin puluja, jotka levittivät pyrstönsä ja kosiskelivat toisiaan juhlallisin hovitanssein ulkona nurmikolla. Lentokoneet laskeutuivat yhä, autot kulkivat, ihmiset kävivät yhä kaupassa, juttelivat ja tekivät töitä. Missään ei ollut mitään järkeä. Kirjabloggarit suosittelivat tätä, kun keskusteluryhmässä kysyttiin vinkkejä … More Helen Macdonald: H niin kuin haukka
Jeeessssss! Harry Hole on palannut! Ei ehkä ihan parhaassa vedossaan, mutta tämäkin kelpaa. Jo Nesbøn juoppo, syyllisyydentunnoissaan piehtaroiva ja omia polkujaan kulkeva Harry Hole on ehkä monella tapaa kliseinen, mutta aivan poikkeuksellisen rakastettava poliisikirjallisuuden hahmo. Ehdin kaivata Harrya kovasti, ja onneksi hän lopulta palasi tänä vuonna. Oikeusministerin paikkaa kärkkyvä ketku poliisimestari Mikael Bellman joutuu kutsumaan … More Jo Nesbø: Jano
Tykkään elää vaarallisesti. Riku Korhonen kuulemma niittaa tuoreessa Grantassa nimeltä mainiten romaanejaan väärin käsitelleitä kriitikoita ja bloggareita. Ei sitä koskaan tiedä, vaikka Korhonen löytäisi itseään googlaamalla myös Huonomuistisen naisen blogiin. Riku Korhosen esikoisteos Kahden ja yhden yön tarinoita oli minusta mahtava. Sen jälkeen olen lukenut kaikki Korhosen kirjat ja enemmän tai vähemmän pitänyt niistä, mutta … More Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan
Ylen 101 kirjaa -projektin hienous on siinä, että sen suosituksia seuraamalla tulee luettua muutakin kuin niitä omaan lukuhaaviin normaalisti tarttuvia kirjoja. Itsenäisyyden joka vuodelta on valittu yksi kirja, ja vuoden 1968 edustajaksi valikoitui Tytti Parraksen esikoisromaani Jojo. Parras oli Jojon ilmestymisen aikaan 25-vuotias, eikä todellakaan arastellut aiheen valinnan kanssa. Jojo kertoo abortista aikana, jolloin abortin … More Tytti Parras: Jojo
Eilispäivän kirjat: huonomuistisen naisen tajunnanvirtaa 